Maanantaina suunnattiin Heidin ja Zokon kanssa pellolle aikeenamme ottaa rakennekuvia Zokosta. Se siinä riekkui vähäsen, kun yritettiin seisoa paikallaan, niin päätin sitten juoksuttaa sen siinä pellolla, vaikka tarkoituksena oli kuvien räpsimisen jälkeen mennä kentälle juoksuttamaan. Kuvia tulikin se pari sataa, joista karsin huonoimmat pois ja sitten vielä jäljelle jääneistä otin ihan parhaat ja pistin facebookkiin tietenkin. Tässä postauksessa on niin hyviä kun vähän hassumpiakin, mutta suloisia kuvia. Eihän Zokosta huonoja kuvia saakkaan.
Zokon kuvausten jälkeen pistin ponin karsinaansa, ja jätin ulko-oven ylä-luukun auki ajatellen, että Zoko saa katsella vähän ulos siihen saakka, kun laitan luukun kinni ennen kun lähden.
Noh, menimme kuvailemaan Heidin hoito-hevosia ja yhtä niistä menimme kuvaamaan laitumelle, johon mennään Zokon karsinan vierestä. Kun tulimme takaisin, Heidi antoi Sirin haistella Zokoa vähän. Käännyimme juuri ja lähdimme kävelemään Heidin ja Sirin kanssa pois päin, kun käännyin katsomaan Zokoa, ja sieltähän se tuli hätääntyneenä karsinan oven yli, kun taas tajusi jäävänsä "yksin". Otin sen nopeasti kiinni, ja poni oli tosi fiksu kun ei lähtenyt kaahottamaan vaan antoi helposti kiinni. Sitten vein sen takaisin karsinaansa, ja se taas pysähteli matkalla, että onko ihan pakko.
Siinä hypätessään oven yli Zoko hajotti ovesta yhden laudan ja itselleen sai pienen nirhauman jalkaan. Voi pientä.. Nyt on sitten aina laitettava myös ylä-luukku kiinni.
Kaikki kuvat © Heidi Wallin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti