Miniratsu

Moikka!
Blogi on ollut aika hiljaa taas vähän aikaa. Zoko on ollut kaksi viikkoa saikulla, koska yski sen verran, mitään kuumetta ei kuitenkaan ollut. Kuviakaan ei ole tullut otettua, ja en viitsi kovin usein kännykällä otettuja kuvia tunkea tänne.
Rollan kanssa ollaan treenattu vauhtia, ja se on tuntunut tosi hyvältä. Ollaan mietitty Loviisan poniraveja kummallekin ponille, mutta pitää nyt katsoa onko ne valmiit vielä starttaamaan.
Hiittikärrytkin päätin hommata, Tainalta ihan uudet masterit, kärsimätön kun olen. Aluksihan suunnitelmissa oli vaihtaa nuo koppikset joihinkin käytettyihin hiittareihin, mutta nyt kävi näin.

Sunnuntaina mietittiin kaverin kanssa, että mitä jos Rollalla koittaisi ratsastaa. Niinpä laitoin omistajalle viestiä, josko se olisi ok, ja olihan se sitten. Juoksutin eka muutaman kierroksen satula selässä ponia, ja se vaikutti ihan rauhalliselta, joten sitten vain selkään. Poni seisoi ihan kiltisti, mikä oli kyllä aikamoinen yllätys.
Ja älkää nyt lukiat pelästykö, että tämmöinen jättiläinen alkaa menemään pikku shettiksellä vakituisesti. Ei hätää, ei mua silleen ratsastus kiinnosta, ajattelin vaan, että opettaa Rollallekin vähän, että sitäkin voi sitten talutusratsastuksissa käyttää. Ihan kiltisti se ainakin meni neljä kierrosta kentällä käyntiä minun kanssa, joten eiköhän siitä ihan kiva pikku talutusratsu tule.

Tänään ajoin molemmat ponit, Zokon saikku loppui myös. Rollalla otettiin vähän vetoja, n.2000m ajettiin vähän reippaammin, ja paras km aika oli 3.45. Poni oli vähän laukka herkällä päällä, mutta muuten meni ihan kivasti. Kokonaismatka oli jotain 7km paikkeilla.

Zokolla ajoin myös sen 7km yritettiin ottaa vähän rauhallisemmin, mutta virtaa oli tytöllä aika paljon, ja mentiin vähän turhan reippaasti, eikä tietenkään ohjissa roikkumisesta ollut oikein mitään apua. Jotenkin Zokon ravi oli vähän kummallista, ja melko laukkaherkkäkin se oli..

Orimattila 8.8

Perjantaina lähdin melkeinpä suoraan koulusta Sannaisiin laittamaan Heidin kanssa ponit ja tavarat kuntoon ennen lähtöä Orimattilaan. Oltiin vähän aikataulusta jäljessä, ja oltiin Orimattilassakin aika minuutilleen siihen aikaan kun on pakko olla siellä. 

Lämmitin Leijaa kaksi kierrosta radalla, ja se oli ihan hirveä lämmityksessä. Painoi kädelle tosi paljon, ja laukkaili vaan. Se tuntui ihan kummalliselta ajaa, ei se yleensä ihan tuollainen ole, vaikka onkin aika laukkaherkkä. Lämpän perusteella tiesin jo miten itse startti tulee menemään. Käveltiin ja hölkkäiltiin vähän varikolla vielä ennen meidän lähtöä. Siellä se sitten jopa pukitti kärryjen edessä, mitä se ei ennen ole ikinä tehnyt.

Volttaus meni myös huonosti, Leija vaan kulki pää ihan vinossa, eikä suostunut menemään täyttä "ympyrää" aluksi, ja meinasi pysähtyäkkin pari kertaa. Kun päästiin matkaan, Leija jäi odottelemaan kavereita ja meinasi taas pysähtyä. Käskin sitä eteenpäin ja sitten se lähti vähän matkaa ihan ravillakin, mutta sitten tuli laukkaa. Sain sen helposti alas, mutta se otti vain pari askelta ravia, ja taas laukkaa kun joku takamatkalta tuli ohi. Laskeskelin, että kun oltiin menty 500m, niin Leija oli ottanut jo 7 laukkaa. Sitten ajelin vain Mannin mukana loppumatkan ja huutelin Heidille matkalla, että meijät on kyllä hylätty jo. Kuulutus siitä hylkäyksestä tuli kumminkin vasta etusuoralla.

Seuraavaan starttiin kyllä palaa sekki, korvahuput ja kiintomartingaali. Mietittiin Heidin kanssa, että vaihdettaisiin poneja, eli minä menisin Mannilla ja Heidi Leijalla. Seuraava startti on siis Porvoon paikallisraveissa, ja siellä on parempi sarjakin, 2.42 taisi olla, ja matkaa vain 1600m. Porvoon startti on kyllä luultavasti näiden ponien viimeinen. Jos ponit pääsisivät kunnon ravitreeniin, niin ne voisivat pärjätä paremmin, mutta ei tuo ratsutreenaus oikein riitä.

Kuvat raveista © Sandra Rosenström

Pojat hiitillä

Käytiin keskiviikkona Leijan ja Mannin kanssa hiitillä, kun seuraava startti alkaa lähestyä. Se on siis Orimattilan paikallisraveissa 8.8. Lähdettiin todellakin ajatuksen kanssa tänne hiitille, sillä unohdin ottaa kaikki tavarat, mitä olen lainannut näille poneille aiemminkin. Tässä on ollut niin paljon muuta ajateltavaa, niin siksi unohdinkin korvahuput, kiintomartingaalin, sekin ja potkuremmin.

Katoksilla Leija vähän pelleili ja hyppi pystyyn, kuten tavallista, ja Manni vain nukkui melkeinpä Heidin valjastaessa sitä. 

Ajoimme 9km, aluksi käveltiin 250m radalla ja sitten hölkkäilimme 2km, jonka jälkeen laitettiin Mannille sekki kiinni. Sen jälkeen hölkättiin taas n. 250m, jonka jälkeen käveltiin vähän matkaa, ja sen jälkeen koitimme ottaa pientä reippaampaa spurttia, mutta molemmat ponit lähtivät kunnon kiitolaukkaan. Saatiin molemmilta kumminkin laukka aika nopeasti alas, ja jatkettiin reippaalla ravilla n. 500m.

Sen jälkeen harjoittelimme vähän voltista lähtöä. Leija meni vähän turhan kovaa voltissa, mutta lähtipähän voltista myös sopivan reippaasti. Ajettiin siinä 2100m niin kovaa kun pojat pääsi, ja maksimi nopeus oli kummallakin se 2.30. Mannin vauhti oli vähän epätasaista, ja Leija oli koko matkan edellä, ja meni tasasempaa vauhtia.

Hiitti meni ihan hyvin, ja päätin, että mennään ilman sekkiä Orimattilassa myös, ja lämpässä testaan mennä ilman huppuja, jos Leija ei käy ihan kuumana siellä paikanpäällä. Jos lämppä menee hyvin ilman huppuja, niin mennään sitten starttikin ilman.

Sandran isä kävi keskiviikkona vuolemassa Zokon kavioita, kuten edellisessä postauksessa jo kerroin. Vasen etukavio jäi aavistuksen verran pidemmäksi kuin oikea, ja torstaina Zoko vähän arkoi kavioitaan ja ravissa jopa ontui hieman. Zoko sai pitää nyt vapaata lauantaihin saakka, vaikka perjantaina ei enää arkonut paljoa yhtään. Lauantaina Sandran isä tuli lyömään kenkiä jalkaan, ja siksi juoksutin sen ennen sitä, että olisi rauhallisempi. Sandran isä ei kumminkaan saanut vielä lauantainakaan kenkiä Zokolle, kun naulat olivat niin ohuita, ja Zokon kaviot kovia, joten naulat vain menivät mutkalle, kun niitä koitti lyödä. Maanantaina uusi yritys paksummilla nauloilla. Ainakin Zoko saa hyvää harjoitusta kengittämisestä ja paikallaan seisomisesta.

Myös suunnitelmat hiitille menosta kaatuivat, kun en viitsi mennä jos poni vähänkin arkoo. Onneksi meillä ei ole kuitenkaan mikään kiire.

Ensi viikko tulee olemaan aika jännittävä; maanantaina Zokolla taas kengitys, keskiviikkona aloitan uudessa koulussa, alan siis opiskelemaan Parturi-kampaajaksi, perjantaina mennään poikien kanssa Orimattilaan ja lauantaina Zokon kanssa mennään Vermon poninäyttelyyn.

Loppuun vielä Orimattilan listat. Kovassa porukassa taas mennään, ja hänniltä meidät varmaan tuloksista jälleen löytää.

Hiittikuvat © Sandra Rosenström