Porvoon paikallisravit 23.8

Viikon myöhässä kirjottelen taas. Jotenkin ei inspaa yhtään kirjoittaa blogiin, eikä tosin kuviakaan Zokosta ole, enkä viitsi kuvatonta postausta tehdä, kun en itsekkään sellaisia jaksa lukea.

Puolikuntoisena lähdin viime lauantaina Heidin ja äitin kanssa Sannaisiin laittamaan ponit valmiiksi, ja sitten matkustettiin lyhyt matka Porvoon radalle. Oltiin ihan hyvissä ajoin paikanpäällä, ja taluteltiin jonkun aikaa Mannia ja Leijaa varikolla. Sitten laitettiin ponit valjaisiin, ja jotkut tytöt tulivat kyselemään poneista. Ihan mukavaa, että jotkut tulee ihan tuntemattomille jutustelemaan.

Lämppäsin Mannia radalla kaksi kierrosta, ensimmäinen kierros hölkkäiltiin sekki auki, ja toiselle kierrokselle pistettiin sekki kiinni. Jo toisen kierroksen alussa Manni otti laukan, ja annoin sen sitten laukata vähän, ihan vain testatakseni miten se toimisi Mannilla. Sitten jatkettiin loppu kierros reippaammassa ravissa ja Manni tuntui aika hyvältä.

Sitten laitettiin ponit seisomaan kopin taakse muiden ponilähtöjen ajaksi, ja katsoin muut paitsi meitä ennen olevan lähdön, sillä kun sen lähdön ponit lähtivät esittelyyn, niin mentiin Heidin kanssa varikolle kävelemään/hölkkäilemään poneilla. Olin vähän pihalla tosta esittelystä taas vaihteeksi, kun kukaan ei kerääntynyt varikolla jo valmiiksi jonoon.. Onneksi minun perässä tulevan ponin kuski huikkasi mulle, että menen hänen eteen. Esittelyssä Manni vielä meni ihan kivaa ja reipasta ravia, mutta kun päästiin voltista tokalla matkaan, niin poni oli ihan unessa. Ja aina kun vähän käski niin meinasi tulla laukka, joten tultiin sitten Mannin omaa vauhtia, ja viimeiseksihän siinä jäätiin.

Tämä oli nyt poikien viimeinen startti luultavasti, ja ne ovatkin palanneet normaaliin ratsuponi arkeensa.

Heidillä ja Leijalla startti menikin yllättävän hyvin, ja he tulivat toisiksi! Rahaa tuli heille 50€ ja meille se 20€ minkä kaikki hyväksytyn juoksun tehneet saivatkin. Heidi taas varmaan kirjoittelee omaan blogiinsa Leijan juoksusta, ellei ole jo kirjoittanut. Käyhän kurkkaamassa :)

Kaikki kuvat © Arja Wallin

Orimattila 8.8

Perjantaina lähdin melkeinpä suoraan koulusta Sannaisiin laittamaan Heidin kanssa ponit ja tavarat kuntoon ennen lähtöä Orimattilaan. Oltiin vähän aikataulusta jäljessä, ja oltiin Orimattilassakin aika minuutilleen siihen aikaan kun on pakko olla siellä. 

Lämmitin Leijaa kaksi kierrosta radalla, ja se oli ihan hirveä lämmityksessä. Painoi kädelle tosi paljon, ja laukkaili vaan. Se tuntui ihan kummalliselta ajaa, ei se yleensä ihan tuollainen ole, vaikka onkin aika laukkaherkkä. Lämpän perusteella tiesin jo miten itse startti tulee menemään. Käveltiin ja hölkkäiltiin vähän varikolla vielä ennen meidän lähtöä. Siellä se sitten jopa pukitti kärryjen edessä, mitä se ei ennen ole ikinä tehnyt.

Volttaus meni myös huonosti, Leija vaan kulki pää ihan vinossa, eikä suostunut menemään täyttä "ympyrää" aluksi, ja meinasi pysähtyäkkin pari kertaa. Kun päästiin matkaan, Leija jäi odottelemaan kavereita ja meinasi taas pysähtyä. Käskin sitä eteenpäin ja sitten se lähti vähän matkaa ihan ravillakin, mutta sitten tuli laukkaa. Sain sen helposti alas, mutta se otti vain pari askelta ravia, ja taas laukkaa kun joku takamatkalta tuli ohi. Laskeskelin, että kun oltiin menty 500m, niin Leija oli ottanut jo 7 laukkaa. Sitten ajelin vain Mannin mukana loppumatkan ja huutelin Heidille matkalla, että meijät on kyllä hylätty jo. Kuulutus siitä hylkäyksestä tuli kumminkin vasta etusuoralla.

Seuraavaan starttiin kyllä palaa sekki, korvahuput ja kiintomartingaali. Mietittiin Heidin kanssa, että vaihdettaisiin poneja, eli minä menisin Mannilla ja Heidi Leijalla. Seuraava startti on siis Porvoon paikallisraveissa, ja siellä on parempi sarjakin, 2.42 taisi olla, ja matkaa vain 1600m. Porvoon startti on kyllä luultavasti näiden ponien viimeinen. Jos ponit pääsisivät kunnon ravitreeniin, niin ne voisivat pärjätä paremmin, mutta ei tuo ratsutreenaus oikein riitä.

Kuvat raveista © Sandra Rosenström

Pojat hiitillä

Käytiin keskiviikkona Leijan ja Mannin kanssa hiitillä, kun seuraava startti alkaa lähestyä. Se on siis Orimattilan paikallisraveissa 8.8. Lähdettiin todellakin ajatuksen kanssa tänne hiitille, sillä unohdin ottaa kaikki tavarat, mitä olen lainannut näille poneille aiemminkin. Tässä on ollut niin paljon muuta ajateltavaa, niin siksi unohdinkin korvahuput, kiintomartingaalin, sekin ja potkuremmin.

Katoksilla Leija vähän pelleili ja hyppi pystyyn, kuten tavallista, ja Manni vain nukkui melkeinpä Heidin valjastaessa sitä. 

Ajoimme 9km, aluksi käveltiin 250m radalla ja sitten hölkkäilimme 2km, jonka jälkeen laitettiin Mannille sekki kiinni. Sen jälkeen hölkättiin taas n. 250m, jonka jälkeen käveltiin vähän matkaa, ja sen jälkeen koitimme ottaa pientä reippaampaa spurttia, mutta molemmat ponit lähtivät kunnon kiitolaukkaan. Saatiin molemmilta kumminkin laukka aika nopeasti alas, ja jatkettiin reippaalla ravilla n. 500m.

Sen jälkeen harjoittelimme vähän voltista lähtöä. Leija meni vähän turhan kovaa voltissa, mutta lähtipähän voltista myös sopivan reippaasti. Ajettiin siinä 2100m niin kovaa kun pojat pääsi, ja maksimi nopeus oli kummallakin se 2.30. Mannin vauhti oli vähän epätasaista, ja Leija oli koko matkan edellä, ja meni tasasempaa vauhtia.

Hiitti meni ihan hyvin, ja päätin, että mennään ilman sekkiä Orimattilassa myös, ja lämpässä testaan mennä ilman huppuja, jos Leija ei käy ihan kuumana siellä paikanpäällä. Jos lämppä menee hyvin ilman huppuja, niin mennään sitten starttikin ilman.

Sandran isä kävi keskiviikkona vuolemassa Zokon kavioita, kuten edellisessä postauksessa jo kerroin. Vasen etukavio jäi aavistuksen verran pidemmäksi kuin oikea, ja torstaina Zoko vähän arkoi kavioitaan ja ravissa jopa ontui hieman. Zoko sai pitää nyt vapaata lauantaihin saakka, vaikka perjantaina ei enää arkonut paljoa yhtään. Lauantaina Sandran isä tuli lyömään kenkiä jalkaan, ja siksi juoksutin sen ennen sitä, että olisi rauhallisempi. Sandran isä ei kumminkaan saanut vielä lauantainakaan kenkiä Zokolle, kun naulat olivat niin ohuita, ja Zokon kaviot kovia, joten naulat vain menivät mutkalle, kun niitä koitti lyödä. Maanantaina uusi yritys paksummilla nauloilla. Ainakin Zoko saa hyvää harjoitusta kengittämisestä ja paikallaan seisomisesta.

Myös suunnitelmat hiitille menosta kaatuivat, kun en viitsi mennä jos poni vähänkin arkoo. Onneksi meillä ei ole kuitenkaan mikään kiire.

Ensi viikko tulee olemaan aika jännittävä; maanantaina Zokolla taas kengitys, keskiviikkona aloitan uudessa koulussa, alan siis opiskelemaan Parturi-kampaajaksi, perjantaina mennään poikien kanssa Orimattilaan ja lauantaina Zokon kanssa mennään Vermon poninäyttelyyn.

Loppuun vielä Orimattilan listat. Kovassa porukassa taas mennään, ja hänniltä meidät varmaan tuloksista jälleen löytää.

Hiittikuvat © Sandra Rosenström

Lahti 6.7 tulokset

Käytiin taas Hedin kanssa lainaponeilla sunnuntaina Lahdessa raveissa. Sielä sujui sitten ihan hyvin, tyytyväisiä ollaan molemmat, vaikka ponien ajat tai sijoitukset eivät päätähuimaavia olekkaan. Parannus edelliseen starttiin on kuitenkin hyvä, Mannin ennätys parani yli 30 s ja Leija pääsi hyväksytysti läpi, eikä pahoja laukkoja tullut.

© Milla Piilola

Aloitettiin lämmittelemään poneja joskus vähän ennen 12, kun ponien startti oli 12.45. Ajoin Leijaa ensin vähän aikaa varikolla, ja se kävi aika kuumana, joten hölkkättiin myös vähän. Mentiin radalle ennen ensimmäistä lähtöä, joka oli 12.10 ja hölkättiin Leijan omaa vauhtia ensimmäinen kierros sekki auki. Toiselle kierrokselle laitettiin sekki kiinni, ja mentiin vähän reippaammin. Leija tuntui tosi hyvältä, eikä ottanut lämpässä kuin pari laukkaa. Nyt otin tähän starttiin kiintomartingaalin, ja se luultavasti auttoi vähän laukkoihin. Päätin mennä vielä toisen kierroksen, mentiin taas Leijan omaa vauhtia, reipasta hölkkää. Sen jälkeen mentiin takaisin varikolle, ja koitettiin kävellä. Leija kävi edelleen vähän kuumana, joten annoin sen välillä myös hölkätä. Ensimmäisen lähdön jälkeen käytiin taas radalla yksi kierros, ja mentiin taas reipasta hölkkää.

© Milla Piilola

© Milla Piilola

Sen jälkeen oltiin omaan lähtöön asti varikolla, ja käveltiin ja hölkkäiltiin siellä. Pian tulikin meidän lähdön esittelyn aika, ja sinne suunnattiin. Volttaus meni ihan hyvin, ja Leija ei jäänyt ihmettelemään "aja" komennolla, samalla tavalla kuin viime lähdössä, vaan lähti ihan reippaasti. Pelkäsin vähän laukkoja, ja pidättelin Leijaa aika paljon aina, kun joku tuli ohitse. Poni ottikin sitten lähdön aikana muistaakseni vain kaksi tai kolme laukkaa, mutta vauhti ei ollut kovinkaan kova. Pari kertaa yritettiin ohittaa edellä menevää Golden Fighteriä, mutta Leija ei jaksanut ihan ohi päästä. Kuuma sää oli varmaan osasyyllinen tähän, ja myös vähempi verryttely olisi varmaan riittänyt Leijalle, kun ei startissa tuntunut enää jaksavan yhtä kovaa kuin verkassa. Noh, nyt tiedetään seuraavaa starttia varten, joka on luultavasti Orimattilan paikallisraveissa 8.8. Myös manni starttaa siellä luultavimmin, kun sunnuntaina sekin tuntui tajuavan, että mikä tässä on ideana. Lisää Mannin juoksusta voi varmaan lukea taas Heidin blogista.

© Milla Piilola

© Milla Piilola

http://down0.09181-down0.dna.qbrick.com/09181-down0/archive/20140706/20140706_19_403_360.mp4

^^Tästä pääset katsomaan videon meidän lähdöstä.

Loviisa 28.6

Moikka! Nyt tulee lupailemani postaus Loviisan poniraveista.

Lähtömme oli ravien toinen, ja se ajettiin joskus 12.20 vissiinkin. Lähdimme aamusta kotoota siskoni kanssa 7.30 tallille ja sielä ensin putsattiin valjaat ja laitettiin tavarat valmiiksi. Sitten puunattiin ponit ja pian laitettiin ne jo koppiin. Lastaus sujui ihan hyvin, pari kertaa Leija rykäisi taas itsensä ulos kopista. Lähdettiin vähän 10 jälkeen, ihan aikataulussa.

Matka meni suht nopeasti, ei tallilta kovin pitkä matka Loviisaan ole, puolisen tuntia. Perillä auto juuttui mutaiseen parkkipaikkaan, mutta ainakin päästiin sinne.

Käytiin sisäänkirjoituksessa ja sen jälkeen suunnattiin mittauttamaan ja tunnistuttamaan poneja. Tunnistuksen ja mittauksen jälkeen oli jonkun verran aikaa ja käytiin siinä vessassa ja sitten kuulutettiin jostain ohjastajapalaveristä. Odoteltiin siinä sitten jonkun aikaa kun sitten joku mies (meni ihan ohi kuka) kyseli siinä jotain ravi säännöistä. Sitten kello alkoikin lähestyä jo 12, eli ei ehditty lämppäämään radalla ennen ensimmäistä lähtöä. Lämpässä ja muutenkin aikalailla kokoajan Leija oli ihan kummissaan muista poneista. Varsinkin lämpässä vastaan tulevat ponit olivat kammottavia. Käveltiin ensimmäisen lähdön aika varikolla ja mentiin sitten radalla kaksi kierrosta hitaampaa hölkkää, joista ensimmäinen sekki auki, ja kierros reippaampaa, jonka jälkeen mentiin takaisin varikolle, ja sieltä aika heti esittelyyn.

© Aija Leinonen

© Aija Leinonen

© Aija Leinonen

Volttauksessa Leija oli vähän pihalla, vaikka ollaan harjoiteltukkin volttausta. "Aja" komennolla Leija ei tahtonut oikein lähteä, vaan jäi hölkkäilemään, vaikka koitin käskeä. Joku poni tuli siinä heti ohi, ja siinä vasta Leija tajusi, että pitää juosta. Muut ponit tulivat aika nopeasti ohi, ja Leija laukkaili hädissään perään. Jouduin sitten pidättelemään ponia kokoajan, että se ei laukkaisi, ja aina kun vähän hölläsi niin tuli laukka. En kuullut kuulutuksia, mutta tiesin, että varmasti on hylky tullut jo. Vähän olin kyllä pettynyt, kun tiesin, että Leija oisi kyllä pystynyt parempaankin, jos vain ravilla olisi pysynyt. Mennään vielä Lahteen koittamaan, tällä kertaa lyhyemmälle matkalle, jos laukat pysyisi kurissa.

Manni taas jäi ilmeisesti jälkeen aika pahasti, ja hetken siinä yritti pysytellä perässä, mutta sitten jäätyään niin paljon jälkeen, niin se tavallaan luovutti, vaikka Heidi käski eteenpäin, niin se vaan ei juossut. Lisää Mannin juoksusta voi varmaan lukea Heidin blogista. Mannikin lähtee koittamaan Lahteen vielä, että jos nyt huvittaisi juosta kovempaa, kun on kumminkin hiitillä ja kotona mennyt melkein sitä 2.30 vauhtia.

Poneista vielä sen verran, että nämähän ovat veljeksiä, ja kummatkin 5v. Tallillaan ne toimivat lähinnä ratsuna, ja ravikilpailut ovat näille poneille vain "harrastus", kun molemmat nauttivat kumminkin vauhdista. Jos Manni ei lahdessa paranna huomattavasti ennätystään, niin luultavasti se jatkaa pelkästään ratsun hommia, vaikka tosiaan tykkää tosi paljon kärryjen vetämisestä.

Leijaa saatetaan koittaa vielä Lahdenkin jälkeen vaikkei menisikään niin hyvin, kunhan nyt läpi pääsisi ensin. Se on mielestäni ehkä näistä kahdesta se lupaavampi tapaus, mutta jos ei niin ei.

Saatiin onneksi katos naapureiden neuvojen avulla autokin irti mudasta, kiitos heille!

Lahti 6.7

Loviisassa ei mennyt niin mallikkaasti kuin olisi voinut, Leija hylättiin liioista laukoista ja Manni tuli puoli kierrosta jäljessä muista edes yrittämättä juosta ajalla 3.35,2.. Mutta Loviisan raveista teen erillisen postauksen, kunhan saan tutulta kuvia.

Lahteen mennään vielä koittamaan uudestaan, että kestääkö ponien hermot raviponin elämää. Nyt on lyhkäisempi matka, ja uskon, että meillä menee molemmilla paremmin kuin Loviisassa. Ei olla ikinä käyty Lahden raviradalla, mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja reitti ei näytä kovin hankalalta, että eiköhän me perille päästä.


p.s. Joku pyyteli varustepostausta. Haluaisitteko nähdä ihan kaikki Zokon tavarat vai myös minun tavaroita vaivai?

Karkuriponi

Moikka!

Tiistaina Zokon luona kävi satulansovittaja, ja satula lähti hännen matkaansa topattavaksi. Hän katsoi myös valjaita, ja kehotti hankkimaan toisenlaisen silatyynyn, sillä silat "painuvat" taaksepäin vähäsen. Jostain geelisilätyynystä hän puhui, mutta en ole löytänyt semmoista. Vaihdan paksumman silatyynyn varmaan ainakin aluksi.

Ennen satulansovittajan tuloa kävin ajamassa Zokolla 8km lenkin. Aluksi tamma oli vähän tahmea, mutta loppua kohden parani.

Eilen kävin juoksuttamassa Zokon. Tarkoitus oli juoksuttaa Zokoa n. 30min. Laukka oikeaan kierrokseen ei oikein sujunut liinassa, joten ajattelin, että irtona sitten. Noh, poni juoksi kerran kentän toisesta päästä toiseen ja sitten jäi portin luokse häsläämään, ja siitä sitten yritti hypätä portin yli, mutta ei ihan kumminkaan onnistunut vaan ylempi lanka katkesi. Lähdin toista kautta Zokon perään, sillä arvelin sen menevän joko laitumelle, talliin tai Ellan ja Rollan(entiset tarha-kaverit) luo. Ellan ja Rollan luoksehan se menikin, ja koitin siinä saada sen kiinni, mutta se ei kumminkaan antanut kiinni vaan lähti juoksemaan laitumille. Yksi laidun osio oli auki, ja sain ponin suljettua siihen, ja siellä sitten sen sain kiinni, vaikka hetken näytti siltä, että Zoko hyppää siitäkin aidasta yli. Palattiin sitten takaisin kentälle ja juoksutin vielä liinassa molempiin suuntiin pari kierrosta. Onneksi ponille ei kumminkaan karkumatkan aikana sattunut mitään.

Pennut saivat tänään mikrosirut ja ne on kasvaneet niin nopeasti! 

Loppuun vielä pari kuvaa kilpakärryistä, kun joku pyysi.

Tänään Zokolla on vp, ja me menemme Heidin kanssa ajamaan Leijalla ja Mannilla vielä ennen Lauantain starttia.

pikapostaus

Kuvasta voitte päätellä, että kaikista ongelmista huolimatta päästiin Loviisan poniraveihin! On kyllä muutama melkoisen kova poni vastassa, mutta tärkeintähän on, että saadaan hyväksytty suoritus ja on vain plussaa jos ei ihan viimeisinä maaliin tulla.

Ilmoitin myös Zokon Vermon poninäyttelyihin, toivottavasti saadaan kyytiä järjestettyä.

Eilen käytin Kouvolasta hakemassa Zokolle kilpakärryt, kun saatiin edullisesti kirpparilta täysin käyttämättömät finn tackin hopeat pikalukko kärryt. Ne on omasta mielestäni ihan todella hienot, vaikka sinisiä alun perin hainkin. Hinta oli kuitenkin niin edullinen, ettei voinut jättää ottamatta, kun mukaan tuli vielä renkaatkin ja kahdet pleksit. Toisessa aisassa on vain alle peukalon pään kokoinen kohta joka on vähän ruosteessa ja maalit lähtenyt.

Tänään Zokolle tulee satulan toppaaja katsomaan satulaa ja ponia. Ennen sitä ajan tytöllä 8km lenkin, ettei häsläisi siinä satulaa sovitettaessa. Eilenkin tamma oli valjastaessa ihan sekaisin, tosin se johtui luultavasti siitä, että toisella käytävällä oli Heidi laittamassa Tootikkia ja Zoko ei nähnyt sitä kunnolla.

Zokon kuulumisia ja pojat hiitillä

Moikka taas!

Viime postauksessa mainitsin, että Zoko ei ole kovin innokkaasti antanut kiinni. Nyt kumminkin viime kerrat se on kyllä antanut ihan kiltisti kinni onneksi. Taisi oppia siitä kun joutui juoksemaan laitumella pakoon, että on sittenkin helpompi antaa heti kiinni.

Hännän hinkkaaminen on jotenkin saatu kuriin, sitä (ja harjaa myös) olen hoitanut muutaman kerran hexocilillä pesemällä ja sitten olen laittanut kahta eri rasvaa (ensimmäinen ei toiminut) toinen oli joku super vihreä salva tms. ja tämä joka on ilmeisesti auttanut on Cavallosta ostettu Solheds rasva.

Harjaa poni hinkkaa vieläkin, ja on tosi iloinen kun juomakuppi laskettiin sopivalle korkeudelle raaputtamista varten... Tänään kävin Agrimarketista ostamassa tervashampoota, kun laidun kaverilla oli auttanut. Pesin tänään harjan sillä ja laitoin Effolin kutinaan tarkoitettua ainetta. Vähän aikaa se oli karsinassa raaputtamatta, mutta sitten se taas alkoi. Mutta ei välttämättä ihan niin rajusti.. kai.

Ostin myös Relaxantin suihketta, ja sitä testaan sitten kun oon vähän aikaa effolia käyttänyt jos se ei toimi.

Ajolenkit sujuu kivasti ja Zoko on ihan innokas ja reipas aina. Mentiin yhtenä päivänä Heidin kanssa 9km lenkki ja Zoko jaksoi oikein hyvin, vaikka kaato sateessa ei ollutkaan mitenkään mukavinta mennä. Muutenkin ollaan saatu taas vaihteeksi tässä mukavassa säässä ajella. Aina vaan sataa, mutta ainakaan ei ole liian kuuma :)

Samalla kun käytiin Cavallossa, niin ostin Zokolle uuden satulahuovan, yllättäen sinisenä. Siellä oli myös todella houkutteleva blingi otsapanta, mutta tällä kertaa jäi se ostamatta.

Näiden poikien kanssa käytiin eilen Loviisassa hiitillä, sinne kun olisi tarkoitus päästä starttaamaankin parin viikon päästä. Ennen poikien hiittiä käytiin irtohypyttämässä Zoko. Se kyllä tykkää hyppäämisestä niin paljon. Joka tapauksessa Zokon liikutuksen jälkeen lähdettiin poikien luo ja harjattiin ne niin puhtaaksi kun saatiin, jonka jälkeen lastattiin ne. Leijan piti olla se helpompi lastata, mutta se alkoikin vähän hankalaksi ja pari kertaa kun oltiin päästy sisälle koppiin, niin poni rykäisi itsensä takaisin pihalle, ja minulla ei tietenkään hanskoja ollut niin kädet vähän kärsi narun polttaessa.
Perillä Leija ja Manni oli kummatkin vähän ihmeissään, mutta Manni rauhoittui nopeasti. Leija taas häsläsi melkein koko ajan valjastuskatoksessa. Se pyöri ketjuista "väärinpäin" eli peppu ulospäin. Sitten kun saatiin kärryt perään niin poni alkoi vähän keulimaankin. Liikkeelle päästyämme Leijakin rauhoittui.
Hiitti meni omasta mielestäni tosi hyvin, Leija meni parhaimmillaan 2.30 vauhtia. Ajoimme radalla semmoiset 7000m josta 3000m menimme reippaammin. Harjoittelimme myös vähän volttausta, ja sekin alun ihmettelyn jälkeen meni ihan hyvin. Radalla lastaus oli taas samanlaista kun kotonakin, eli silloinkin Leija vähän pelleili.

Tänään Laura, pikkusiskoni kävi ratsastamassa Zokolla, mutta siitä lisää luultavasti ensi postauksessa.