Loviisa 28.6

Moikka! Nyt tulee lupailemani postaus Loviisan poniraveista.

Lähtömme oli ravien toinen, ja se ajettiin joskus 12.20 vissiinkin. Lähdimme aamusta kotoota siskoni kanssa 7.30 tallille ja sielä ensin putsattiin valjaat ja laitettiin tavarat valmiiksi. Sitten puunattiin ponit ja pian laitettiin ne jo koppiin. Lastaus sujui ihan hyvin, pari kertaa Leija rykäisi taas itsensä ulos kopista. Lähdettiin vähän 10 jälkeen, ihan aikataulussa.

Matka meni suht nopeasti, ei tallilta kovin pitkä matka Loviisaan ole, puolisen tuntia. Perillä auto juuttui mutaiseen parkkipaikkaan, mutta ainakin päästiin sinne.

Käytiin sisäänkirjoituksessa ja sen jälkeen suunnattiin mittauttamaan ja tunnistuttamaan poneja. Tunnistuksen ja mittauksen jälkeen oli jonkun verran aikaa ja käytiin siinä vessassa ja sitten kuulutettiin jostain ohjastajapalaveristä. Odoteltiin siinä sitten jonkun aikaa kun sitten joku mies (meni ihan ohi kuka) kyseli siinä jotain ravi säännöistä. Sitten kello alkoikin lähestyä jo 12, eli ei ehditty lämppäämään radalla ennen ensimmäistä lähtöä. Lämpässä ja muutenkin aikalailla kokoajan Leija oli ihan kummissaan muista poneista. Varsinkin lämpässä vastaan tulevat ponit olivat kammottavia. Käveltiin ensimmäisen lähdön aika varikolla ja mentiin sitten radalla kaksi kierrosta hitaampaa hölkkää, joista ensimmäinen sekki auki, ja kierros reippaampaa, jonka jälkeen mentiin takaisin varikolle, ja sieltä aika heti esittelyyn.

© Aija Leinonen

© Aija Leinonen

© Aija Leinonen

Volttauksessa Leija oli vähän pihalla, vaikka ollaan harjoiteltukkin volttausta. "Aja" komennolla Leija ei tahtonut oikein lähteä, vaan jäi hölkkäilemään, vaikka koitin käskeä. Joku poni tuli siinä heti ohi, ja siinä vasta Leija tajusi, että pitää juosta. Muut ponit tulivat aika nopeasti ohi, ja Leija laukkaili hädissään perään. Jouduin sitten pidättelemään ponia kokoajan, että se ei laukkaisi, ja aina kun vähän hölläsi niin tuli laukka. En kuullut kuulutuksia, mutta tiesin, että varmasti on hylky tullut jo. Vähän olin kyllä pettynyt, kun tiesin, että Leija oisi kyllä pystynyt parempaankin, jos vain ravilla olisi pysynyt. Mennään vielä Lahteen koittamaan, tällä kertaa lyhyemmälle matkalle, jos laukat pysyisi kurissa.

Manni taas jäi ilmeisesti jälkeen aika pahasti, ja hetken siinä yritti pysytellä perässä, mutta sitten jäätyään niin paljon jälkeen, niin se tavallaan luovutti, vaikka Heidi käski eteenpäin, niin se vaan ei juossut. Lisää Mannin juoksusta voi varmaan lukea Heidin blogista. Mannikin lähtee koittamaan Lahteen vielä, että jos nyt huvittaisi juosta kovempaa, kun on kumminkin hiitillä ja kotona mennyt melkein sitä 2.30 vauhtia.

Poneista vielä sen verran, että nämähän ovat veljeksiä, ja kummatkin 5v. Tallillaan ne toimivat lähinnä ratsuna, ja ravikilpailut ovat näille poneille vain "harrastus", kun molemmat nauttivat kumminkin vauhdista. Jos Manni ei lahdessa paranna huomattavasti ennätystään, niin luultavasti se jatkaa pelkästään ratsun hommia, vaikka tosiaan tykkää tosi paljon kärryjen vetämisestä.

Leijaa saatetaan koittaa vielä Lahdenkin jälkeen vaikkei menisikään niin hyvin, kunhan nyt läpi pääsisi ensin. Se on mielestäni ehkä näistä kahdesta se lupaavampi tapaus, mutta jos ei niin ei.

Saatiin onneksi katos naapureiden neuvojen avulla autokin irti mudasta, kiitos heille!