Zokon kuulumisia ja pojat hiitillä

Moikka taas!

Viime postauksessa mainitsin, että Zoko ei ole kovin innokkaasti antanut kiinni. Nyt kumminkin viime kerrat se on kyllä antanut ihan kiltisti kinni onneksi. Taisi oppia siitä kun joutui juoksemaan laitumella pakoon, että on sittenkin helpompi antaa heti kiinni.

Hännän hinkkaaminen on jotenkin saatu kuriin, sitä (ja harjaa myös) olen hoitanut muutaman kerran hexocilillä pesemällä ja sitten olen laittanut kahta eri rasvaa (ensimmäinen ei toiminut) toinen oli joku super vihreä salva tms. ja tämä joka on ilmeisesti auttanut on Cavallosta ostettu Solheds rasva.

Harjaa poni hinkkaa vieläkin, ja on tosi iloinen kun juomakuppi laskettiin sopivalle korkeudelle raaputtamista varten... Tänään kävin Agrimarketista ostamassa tervashampoota, kun laidun kaverilla oli auttanut. Pesin tänään harjan sillä ja laitoin Effolin kutinaan tarkoitettua ainetta. Vähän aikaa se oli karsinassa raaputtamatta, mutta sitten se taas alkoi. Mutta ei välttämättä ihan niin rajusti.. kai.

Ostin myös Relaxantin suihketta, ja sitä testaan sitten kun oon vähän aikaa effolia käyttänyt jos se ei toimi.

Ajolenkit sujuu kivasti ja Zoko on ihan innokas ja reipas aina. Mentiin yhtenä päivänä Heidin kanssa 9km lenkki ja Zoko jaksoi oikein hyvin, vaikka kaato sateessa ei ollutkaan mitenkään mukavinta mennä. Muutenkin ollaan saatu taas vaihteeksi tässä mukavassa säässä ajella. Aina vaan sataa, mutta ainakaan ei ole liian kuuma :)

Samalla kun käytiin Cavallossa, niin ostin Zokolle uuden satulahuovan, yllättäen sinisenä. Siellä oli myös todella houkutteleva blingi otsapanta, mutta tällä kertaa jäi se ostamatta.

Näiden poikien kanssa käytiin eilen Loviisassa hiitillä, sinne kun olisi tarkoitus päästä starttaamaankin parin viikon päästä. Ennen poikien hiittiä käytiin irtohypyttämässä Zoko. Se kyllä tykkää hyppäämisestä niin paljon. Joka tapauksessa Zokon liikutuksen jälkeen lähdettiin poikien luo ja harjattiin ne niin puhtaaksi kun saatiin, jonka jälkeen lastattiin ne. Leijan piti olla se helpompi lastata, mutta se alkoikin vähän hankalaksi ja pari kertaa kun oltiin päästy sisälle koppiin, niin poni rykäisi itsensä takaisin pihalle, ja minulla ei tietenkään hanskoja ollut niin kädet vähän kärsi narun polttaessa.
Perillä Leija ja Manni oli kummatkin vähän ihmeissään, mutta Manni rauhoittui nopeasti. Leija taas häsläsi melkein koko ajan valjastuskatoksessa. Se pyöri ketjuista "väärinpäin" eli peppu ulospäin. Sitten kun saatiin kärryt perään niin poni alkoi vähän keulimaankin. Liikkeelle päästyämme Leijakin rauhoittui.
Hiitti meni omasta mielestäni tosi hyvin, Leija meni parhaimmillaan 2.30 vauhtia. Ajoimme radalla semmoiset 7000m josta 3000m menimme reippaammin. Harjoittelimme myös vähän volttausta, ja sekin alun ihmettelyn jälkeen meni ihan hyvin. Radalla lastaus oli taas samanlaista kun kotonakin, eli silloinkin Leija vähän pelleili.

Tänään Laura, pikkusiskoni kävi ratsastamassa Zokolla, mutta siitä lisää luultavasti ensi postauksessa.