19.4.2014

Otsikkona oleva päivämäärä ei varmaankaan sano monelle yhtään mitään. Minulle kyseinen päivä oli yksi tähän astisen elämäni parhaimmista päivistä. Nyt monella saattaa jo hälytyskellot soida. 

Sinä päivänä, tasan vuosi sitten kirjoitettiin Zokosta paperit, ja se siirtyi minun omistukseeni.

Monet ajattelee, että se on vain poni. Tai sitten suhtautuvat ihan neutraalisti siihen, tai silleen "vähän kiva", mutta siihen se jää yleensä. Minulle Zoko on paljon enemmän kuin vain poni. En osaa sanoin kuvailla sitä, ja moni ei sitä ymmärräkkään, miten eläin voi olla jollekkin niin tärkeä. "Se on vain eläin."

Sinä päivänä, kun sain Zokon, elämäni parani kerta heitolla lähes nollasta sataan. Koko vuosi oli mennyt aika huonosti, ja yhtäkkiä piemyden keskellä olikin valoa.

Nyt tiedän, että aina on joku, joka tarvitsee minua,ja jota minä tarvitsen.

Vaikka välillä onkin hankalaa, lähes aina Zokon kanssa naamallani loistaa hymy. Zoko tekee minut onnelliseksi.

Linkki videoon

13.4. Hiitti Loviisassa | Rolla

Viime postauksessa kerroinkin, että käytiin maanantaina ponien kanssa hiitillä. Tässä postauksessa kerron vielä erikseen Rollan hiitistä.

Rolla sai siis odottaa katoksilla 40min, kun ajoin ensin Zokon. Vähän Rolla hätääntyi yksin jäädessään katokselle, mutta suht hyvin se otti sen. Välillä se huuteli Zokon perään, keuli muutamaan otteeseen, ja kaivoi maata vähän. Ei sen pahempaa siis.

Kun Zokon kanssa tultiin kävelemään loppu kävelyjä varikolle, Heidi alkoi valjastamaan Rollaa. Sitten, kun aloin ottamaan Zokolta valjaita pois ja loimittamaan yms, niin Heidi siirsi Zokon kärryistä renkaita, jotta ne olisivat matalemmat Rollaa varten. Hän myös irrotti pikalukot, jotta Rollan perinteiset valjaat olisi helpompi kiinnittää kärryihin.

 "Kaveriiiii!"

Ei ne kärryt sitten loppujen lopuksi niin hirmu isolta näyttäneet, mutta isoilta kumminkin.

Rollan kanssa hölkättiin kaksi kierrosta, eka kierros astetta hitaammin, kuin takasuoralla oli pelottavia lanoja, joista ei meinattu eka millään päästä ohi. Ihme koikkaloikkia Rolla teki, kun oli niin pelottavat lanat. Lopulta kun päästiin lanoista ohi, piti niitä lähteä hirveää vauhtia karkuun. Siinä vaiheessa suustani pääsi "m-mitä!? Millä mä ajan!?" Poni painoi ohjalle ihan reippaasti, ja kulkikin kotona ajoon nähden ihan jäätävää vauhtia. (Ei siis mitään suomenennätyksiä lähelläkään tosiaan, vaan Rollaksi kovaa vautia!) 

Kaksi kierrosta ajettuani käveltiin vähän, ja sitten sekki kiinni, ja voltattiin 1000m paalulla. Tämä yllätti minut täysin. Täähän oli ymmärtääkseni Rollan ensimmäinen kerta radalla. Volttaus sujui kumminkin kuin vanhalta tekijältä! Osaapa vaan tämäkin poni yllättää positiivisesti. Ajettiin kierros reipasta ravia, ja Rolla tuntui tosi kivalta ajaa. Sopivasti painetta, eikä tarvinut käskeä yhtään niin paljon kuin kotona. Kyllä voi tähänkin poniin vaan olla tyytyväinen.

Lopuksi mentiin vielä kierros hölkkää, ja sitten käveltiin varikolla hengitys tasaiseksi.

Rolla meni sekä meno että tulo matkalla tosi kiltisti koppiin, ja matkusti myös nätisti.

13.4. Hiitti Loviisassa | Zoko

Heippa!

En ole taas vähään aikaan saanut kuvia, ja kännykkä kuvia en viitsi ihan hirveästi blogiin tunkea, kun laatu niissä on mikä on. Sen takia en ole blogiinkaan vähään aikaan kirjoittanut, mutta instagramissa meitä seuraavat ovat varmaan suunnilleen ajantasalla. Nopeana kertauksena viime päivistä; Zoko on ollut vähän kiukkuisena, ja perä onkin lentänyt siihen tahtiin, että potkuremmi palasi kotonakin käyttöön. Tiet ovat sulaneet, ja alkavat olemaan paremmat, ja ollaan molempien ponien kanssa alettu ottamaan vauhtia. Zoko on hukannut kaksi kertaa oe-kengän, ja olen lyönyt molemmilla kerroilla takaisin(oon ylpeä itestäni). Heidi myös hieroi molemmat ponit yksi päivä. Viime sunnuntaina molemmat ponit pääsivät myös hyppäämään irtona, ja olivatkin molemmat ihan supereita, ja lisäksi pysyivät vielä kentän aidan oikealla puolella.

Sitten eiliseen. Lähdettiin siis Loviisaan hiitille heti koulusta päästyäni. Pistettiin tallilla kamat ja ponit valmiuteen ripeästi, ja tunnissa oltiinkin jo matkalla kohti Loviisaa. Zoko meni koppiin ihan kiltisti, vaati vain pikku tuuppauksen peppuun, ja sitten oltiin kopissa. Tyttö myös matkusti oikein kiltisti.

Radalla piti vähän egoilla, ja käytös muistutti melkein jopa samaa, kuin Vermossa viime syksynä, eli taluttaessa koitti vähän kuskata, ja aina Rollan kadotessa näköpiiristä tuli hirmuinen kiire.

Mukana oli vain Zokon kärryt, ja ajoin sen ensin. Valjastaessa sama pelleily jatkui, ja pari kertaa poni jopa koitti vähän potkia päin, ei mitenkään tosissaan, mutta kumminkin. Vähän pikku tyttö stressaa nähtävästi radalla, mutta eiköhän se totu jossain vaiheessa.

Hölkättiin lämmitykseksi kolme kierrosta ilman sekiä, Zoko tosin oli tosi reippaana koko sen ajan ja painoi kädelle aika paljon, joten hölkkä oli melko reipasta aina välillä. Hölkkä kierrosten jälkeen käytiin varikolla kävelemässä pari kierrosta, ja sitten Heidi pisti sekin kiinni.

 Hyvin on suojattu eikös

Hölkkäiltiin 1600 paalulle, ja yritettiin voltata siellä. Volttaaminen ei ole Zokon vahvin puoli vielä, varsinkin kun radan ulkopuolella oli pelottava tarha, jonka lanka heilui tuulessa. Pyörittiin siinä niin kauan, että alkoi jotenkin sujua, ja sitten lähdettiin. Ja Zokohan lähti. Olin ihan järkyttynyt, kun poni lähti kiihdyttämään mitään käskemättä niin nätisti. Etusuorallla sitten mentiin aina vähän miten sattui, mainokset ja voittajarinki oli pelottavia, ja siksi piti karata vähintään kolmosradalle, ja siitäkin yritettiin kääntyä ympäri niin, että oli sitten pakko ajaa pää vinossa, jotta poni kulki eteenpäin. Askel kärsi sitten siitä, ja siksi kuvissakaan ei näytä ihan niin hyvältä kuin tuntui aina takasuoralla(seliseli ajattelee lukija). Takasuoralle kun päästiin, niin poni lähti taas kivasti suorana. Ajoin koko kierroksen, ja sitten käännyttiin takaisin, ja hölkättiin vielä kilpailusuunnan vastaisesti katsomaan mainoksia ja voittajarinkiä. Siihen suuntaan ne ei sitten ollutkaan pelottavia..
Käytiin kävelemässä taas varikolla sen verran, että Zokon henki tasaantui, ja sitten ajoin vielä 1000m. Voltattiin taas tällä kertaa siis etusuoralla, ja vaikka täällä ei ollut mitään pelokkeita, ei siltikään sujunut kovin hyvin. Lähdettiin matkaan, ja tällä kertaa Zoko ei tietenkään ihan samoja vauhteja jaksanut enään mennä, mutta oikein hienosti meni kuitenkin.

Olen tosi tyytyväinen hiittiin, oikein lupaavvalta vaikuttaa tyttö. Sujui niin hyvin, että alun huono käytös ei haittaa oikeastaan yhtään. Aina välillä ponin kanssa tuntuu ihan toivottomalta, ja sitä miettii, että tuleekohan tästä ikinä mitään. Onneksi on myös näitä ihania onnistumisia, jotka sitten palauttaa sen uskon takaisin.

Hiitin jälkeen laitoin linimenttiä jalkoihin ja käärin lämpöpintelit. Zoko sai mennä seisomaan koppiin siksi aikaa, kun ajoin Rollan. Tällä kertaa Zoko ei olisi tahtonut mennä koppiin, vaan yritettiin pari kertaa ennen kuin suostui.Välillä Zoko huuteli kopissa Rollan perään, mutta suht rauhallisesti se söi koko Rollan hiitin ajan kopissa heiniä.

Teen vielä myöhemmin postauksen Rollan hiitistä erikseen, jotta tämä postaus ei venyisi niin pitkäksi.

Pääsiäisloma

Moikka!

Mulla alko jo tänään loma, ja meninkin koko päiväksi Heidin mukaan tallille. Ennen kuin kerron tästä päivästä, voisin nopeasti kertoa viime sunnuntaista.

Sunnuntaina siis menin myöskin Heidin mukaan tekemään tallia. Siivosin vain kolme karsinaa, sillä käteni tuli niin kipeäksi, kun se on vielä vähän toipilas murtumasta. Lähdin sitten ajamaan jo aamupäivästä Rollan, kun Heidi jäi vielä siivoomaan tallia. Laitoin Rollalle sekin päähän ja ajattelin, että otetaan vähän reippaampiakin pätkiä. Tie oli vähän surkea, osittain jäässä ja joistain kohdin ihan liian pehmeä, mutta Rolla otti kuitenkin pari ihan suht hyvääkin pätkää, vaikka onhan se tosi hidas. Täytyy nyt katsoa sen kanssa, että kannattaako sen kanssa edes pyrkiä mihinkään starttiin. Minulla vaihtelee tosi usein tuo mielipide Rollasta, kun välillä se tuntuu siltä, että siitä voisi ollakkin johonkin, mutta sitten välillä se liikkuu kuin mikäkin täi tervassa.

Zokolta puuttui kenkä, niin en viitsinyt sen kanssa lähteä metsään. Heidi piti meille vähän estetuntia sitten. Aluksi Zoko koitti vähän kusettaa minua, mutta loppua kohden parani selvästi. Heidi laittoi meille pienen kavaletin ja ristikon, sekä muutamat ravipuomit. Ravipuomien kohdalla Zoko oli aluksi vähän hämillään, kun ei aiemmin olla menty kuin yksittäistä puomia, mutta rohkeasti neiti lopulta ylitti puomit. Kavaletti oli vähän hankala, mutta ristikolla poni tuntui ihan innostuvan, ja lähestymisetkin onnistui paremmin. Tuntui myöskin, että oma istuntanikaan ei ihan hanurista ollut, kun pysyin ihan ookoosti hypyissä mukana. Kaiken kaikkiaan Zoko meni sunnuntaina kyllä tosi hienosti.

Tänään siis olin taas Heidin mukana tekemässä tallia, ja siivosin taas ne kolme karsinaa, ja lähdin aamupäivästä ajamaan Rollan. Laitoin sille taas sekin päähän, lähinnä koska en jaksanut irrottaa sitä suitsista. Tällä kertaa laitoin sen pari reikää kireämmälle, viimeksi kun siitä ei oikein ollut mitään hyötyä, kun oli niin löysällä. Jätin kumminkin sekin melkein koko matkaksi auki, sillä tiet olivat vielä surkeammassa kunnossa kuin viimeksi. Lunta tuli taas lisää, ja tänään oli plussa keli taas, joten tie oli ihan lumisohjossa. Tilsoja tuli siis pikkuponille melkoisesti. Mentiin kumminkin n.7 km lenkki, ja onneksi edes osa tiestä oli sula, niin päästiin ottamaan pari reippaampaakin pätkää.

Zokolle löin kengän jalkaan tänään, toivottavasti pysyisi jalassa kengittäjän tuloon asti. Tässä hienossa projektissa kului semmoinen 2h. Meillä oli nimittäin vain yhdet talvikengät, kun Zoko on mennyt tämän koko talven noilla samoilla, ja nämä mitkä meillä oli, ovat Zokon ekat kengät eli melkein vuoden meidän autotallissa lojuneet ruosteiset talvikengät, jotka Zokolla oli keväällä, kun kengittäjällä oli silloin vain talvikenkiä Zokon koossa. Hokin reijät olivat siis täynnä ruostetta ja hiekkaa yms. Siinä, että saatiin hokit kenkään kiinni meni ainakin tunti, ja sitten pitikin suoristella kenkää, ja vaikka sitä harjussa melkein kaikki kengitystunnit tehtiin, niin olen todella surkea siinä, joten siinäkin meni aikaa reippaasti.
Oikea etujalka, josta Zokolta puuttui kenkä, on tietysti myös Zokon "vaikein" jalka, eli poni riuhtoo aika paljon jalkaa kengittäessä. Tälläiselle amatöörille kengityspuuhissa, se ei siis ollut mitenkään helppo tapaus, mutta onneksi omistan pitkän pinnan, ja lopulta saatiin kenkä kiinni! Nyt voi olla ylpeä itsestään :'D

Kengän lyömisen jälkeen lähdettiin vielä käymään lenkillä, mentiin n.9km. Zoko meni toosi hyvin, ja sille ei onneksi tullut niin pahoja tilsoja kuin Rollalle, kun vauhti oli reippaampaa ja tasaisempaa. Olin tosi ylpeä Zokosta, kun se otti ihan itsestään vauhtia kotoa pois päin, mitä se ei aiemmin ole tehnyt. Toisaalta laukat oli vähän pinnassa, ja tyttö myös potkaisi kerran, mitä ei ole tehnyt kuin pari kertaa aiemmin, ihan ekoilla lenkeillä kun tuli mulle. Luulen että sillä on vähän jumia selässä ja takapäässä. Heidi saa siis hieroa ponin jossain vaiheessa ;)

Tunnustus, ostoksia

Terve taas!
Tässä on taas tullut hieman taukoa viime postauksen jälkeen. Siihen on ihan järkevä syy, tosin sellainen, jota häpeän, enkä ensin ajatellut kertoa edes siitä täällä blogissa, mutta jaetaan nyt kaikki ilot ja surut.
Zoko on viettänyt taas viikon lomaa, ja palaili treeniin tiistaina. Syy tähän lomaan on se, että Zoko rokotettiin taas, aiemmin se rokotettiin siis vähän reilu kuukausi sitten. Ja se on se asia siis mitä häpeän, eli että Zokon "rokotusohjelma" jouduttiin aloittaa alusta, kun rokotukset pääsi menemään vanhaksi. Syksyllä kyselin tallinpitäjältä, että onko el tulossa jossain vaiheessa tulossa rokottamaan, ja hän sanoikin silloin, että seuraavassa kuussa on luultavasti tulossa.
No, ei se sitten tullutkaan, ja siinä vaiheessa kun sen tajusin, oli Zokon rokotukset jo mennyt vanhaksi.
Noh, nyt on sitten rokotukset kunnossa, ja hippokseenkin ilmoitettu, kun keskiviikkona käytiin Heidin kanssa Vermossa katsomassa raveja.
Kun tämä murhe on murehdittu, onkin seuraavana se, että eikai poni vaan ole kasvanut yli mitoista. (B-kategorian poni saa olla max. 130cm säkäkorkeudeltaan. Zoko mitattiin viime syksynä  129cm korkeaksi)

Eilen kävin ajamassa Zokon, ei tosin menty kuin 5km, sillä neiti oli tiputtanut vaihteeksi oikean etukenkänsä, ja tiet olivat osittain jäässä ja kivikovat. Lenkki meni todella surkeasti, menomatkalla Zoko oli ihan haluton, ja tuntui että juuri ja juuri liikkui eteenpäin. Kun sitten käännyttiin huonon tien takia ympäri, ei se tien kunto enään tuntunut haittaavan Zokoa, kun lähdettiin alamäkeen ihan täysiä pari askelta ravia, ja sitten laukalla koko mäki alas, kuskin epätoivoisesti roikkuen ohjissa. Kun oltiin varmaan 500m laukattu ilman että poni reagoi mitenkään hidastus pyyntöihini, oli pakko alkaa vähän sahaamaan, mutta sekään ei auttanut. Kun laukka vihdoin tippui raville, jatkettiin ravilla sitä haipakkaa lähes kotiin asti, ja kun vihdoin sain ponin käyntiin, se vielä monta kertaa koitti raville. Huoh, että tuo osaa olla välillä raivostuttavakin, onneksi harvemmin.

Helmikuu

Maaliskuu

Rakennekuvat taas, tällä kertaa vähän onnistuneempi kuva, ponikin näyttää ihan edustavalta, ja on sen verran ryhdikkäänä, että masukin näyttää pienemmältä.

Ainiin, sain maanantaina kipsin pois! Ihanaa kun on taas kaksi kättä, vaikka ei tuo vielä täysin normaalisti toimi. Maanantaina käytiin myös Heidin kanssa Lahdessa Wahlstenilla ja ravikauppa.fillä/Horzessa. Mukaan lähti siniset poskihimmentimet Wahlstenilta, ja ravikauppa.fistä polvisuojat, takajalansäärisuojat ja horzen siniset takajalan hivutussuojat sekä jousto-chambon. Ajattelin, teen taas jossain vaiheessa uuden varustepostauksen, kun kamaa on taas kertynyt. Esittelisin siinä siis kaikki nämä"uudet" tavarat, mitä en aiemmassa esitellyt. Ja jos en tee niin näkyyhän ne kamat varmaan jossain kuvissa tulevaisuudessa.

Anteeksi jos postauksen teksti on ollut kamalaa, jotenkin ei oikein runosuoni kuki tänään.

Ja kuten olen muutamassa aiemmassa postauksessa maininnut, niin käykääpä seuraamassa instassa, jos haluaa ajankohtaisempaa tietoa meidän kuulumisista, sinne kun tulee vähän useammin päivitettyä.

Horsefair +peruslätinää

Heippa!

Oltiin siis sunnuntaina Horsefairissa, ja yllä olevassa kuvassa näkyykin mitä mukaan tarttui. Messut itsessään olivat pieni pettymys, sillä ohjelmassa ei ollut mitään muuta kiinnostavaa kuin rotujen taisto, mikä sekin aika nähty jo, kun neljänä vuonna peräkkäin ollaan siellä nyt käyty. Siihen petyin eniten, kun messuilla ei myyty oikeastaan mitään ravikamaa, hevarillakin oli tasan yhdet valjaat näytillä, ja siihen se sitten jäikin. Kun on kumminkin hevosmessut kyseessä, niin toivoisi, että siellä olisi monipuolisempaa tarjontaa, eikä vain ratsu juttuja. Aikaisempina vuosina on myös ollut aika niukkaa tuo ravi puolen tarjonta, mutta edes vähän enemmän.

Mun käsi on lähtenyt onneksi parantumaan tosi hyvin, eikä oikeestaan ole yhtään kipeä, ellei rasita sitä liikaa. Maanantaina käytiin äitin kanssa ajamassa Zokolla 10km lenkki. Metsässä oli joku metsätyökone keskellä tietä, niin jouduttiin mennä aika paljon eestaas, että saatiin kilometrit täyteen. Heidi oli samaan aikaan Toon kanssa lenkillä, ja yhdessä vaiheessa sitten hölkkäsivät meitä kohti, niin Zokopa päätti, että hänestä ei ohi tulla, vaan singahti täysillä kotia päin, muutama askel ravilla, mutta sitten laukalla. Käsivammaisena mulla kesti hetki saada poni taas rauhoittumaan, mutta ei se ihan kotiin asti vienyt..

Muuten lenkki sujui ihan kivasti, tiet vaan on tosi rasittavassa kunnossa, sillä sulat kohdat ovat ihan pehmeitä, ja joissain on sitten loskaa ja joissain jäätä yms.

Tänään mentiin kentällä ilman satulaa, koska tuo satula tuntuu jotenkin ärsyttävältä, en tiedä johtuuko omasta istunnasta tai satulasta vai mistä, mutta se valuu vasemmalle, ja saa minut istumaan ihan mutkalla, joten siksi siis ilman satulaa mentiin. Parantuupahan tasapaino ja silleen. Mentiin ihan rauhallisesti, aluksi paljon käyntiä ja koitin taivutella ja tehdä ympyröitä ja voltteja. Vasemmalle sujui melkein heti ihan kivasti, oikea suunta oli vähän hanklampi, mutta lopulta sekin lähti sujumaan paremmin.

Otettiin välikäyntejä, kun yhtäkkiä Zoko pelästyi jotain, ja itse olin ihan rentona selässä, enkä yhtään varautunut, joten sieltä sitten muksahdin alas.

Perse edellä ilmeisesti laskeuduin, ja sitten pää kolahti ilmeisesti aika pahastikkin. Ei sitten muuta kuin takaisin selkään onnuin, ja jatkettiin ratsastusta. Otettiin siinä raviakin ja laukkaa vielä pari pientä pätkää lopuksi.

Jossain vaiheessa sitten tajusin, että päätä särkee aikalailla, ja näkökin tuntu sumealta. En sitten siitä paljoa välittänyt ja hoidin ponin vaan pois. Kun sitten kirjoitin Zokon päiväkirjaan, huimasi aika reippaasti, enkä tajunnut mitään mitä kirjoitin.

Kotimatkallakin vielä oli hieman kumma olo, mutta tällähetkellä tuntuu jo ihan normaalilta. Kaipa se pää jonkun pikku tärskyn sai.

Muistakaapas käydä seuraa instagramissa @jennijazoegaii :)

Pitkästä aikaa tallilla

Moikka!

Pääsin tänään pitkästä aikaa taas tallille, viime kerrasta ehti mennä melkein viikko, sillä tulin vielä murtuneen käden lisäksi kipeäksi, ja vietin koko viikonlopun kotona sängyssä netflixiä tuijottaen. Heidi tuli myös kipeäksi, joten apukätenikään ei tullut kuin vasta tänään tallille.

Tänään käytiinkin sitten ajamassa Zoko, ja kyllä huomasi että lomaa on tullut vietettyä. Ajoin koko lenkin itse, mutta jos Heidi ei olisi ollut mukana, niin oltaisiin pariin kertaan kotiuduttu vähän tarkoitusta aikaisemmin. Lumikokkareet olivat meinaan niin hurjan pelottavia, että ensimmäisen kohdalla poni alkoi keulimaan, ja kääntyi salamana kotiin päin, ja minulla rampana ei ollut mitään sanomista siinä. Heidi onneksi hyppäsi sitten kärryiltä ja talutti tytön ensimmäisen lumikokkareen ohi, niin sitten seuraavien ohi päästiin yksin, mutta piti niitä silti vähän väistää tien toiselle puolelle ja mulkoilla.

Muuten lenkki meni tosi hyvin, ja poni vaikutti innokkaalta lomailun jälkeen.

En muista olenko maininnut jossain aikaisemmassa postauksessa, mutta Zokolta on lähtenyt varmaan jo ainakin kuukauden ajan karvaa. Ihan järkyttävää miten kauan sitä riittääkään, tosin olihan tuo poni aika mammutti.

Rollalta taas ei vielä lähde yhtään karvaa irti, ja se on kyllä ollut ihan järkyttävässä mammutti karvassa. Jalatkin näyttää kaksi kertaa paksummilta kuin ovat :'D

 Dina

 Nana

Luna

Tein blogille instagram-sivun, käykääpäs seurailee:

jennijazoegaii