Historiaa: Rolla

Tällä kertaa kerron Rollan historiasta. Kuvissa Rolla on n. 1 päivän ikäinen - 2 vuotias.

Pikkuponi syntyi 9.6.2010 Ilolassa tallilla, missä asustelee nykyäänkin. Olin satunnaisesti käynyt ratsastamassa Rollan emällä Älvalla, ja kun sain tietää, että varsa on syntynyt, olikin heti pakko päästä näkemään pikkuista shetlanninponivarsaa. 

Rollan nimestä sen verra, että kun käytiin katsomassa varsaa, mietittiin samalla, että miksiköhän pikkuinen nimetään, ja heitettiinkin vitsillä että varmaan Älvas Tolv (ruotsiksi yhdentoista kaksitoista). Ja sehän siitä tulikin, kirjoitetaan vaan eritavalla, siksi, että kasvattajaa ärsytti, kun Älvan nimi aina kuulutettiin raveissa ihan oudosti, mm Älävä yms.

Rollan alkutaival ei ollut kaikista helpoin, sillä sen emä valutti kaikki ternimaidot maahan, joten varsa ei saanut elintärkeitä vasta-aineita siitä, vaan sille jouduttiin siirtämään veriplasmaa, että se selviäisi. Sen takia kuvissakin näkyy kyljissä nuo tummemmat "neliöt" kun karvoja jouduttiin ajelemaan.

Syksyllä aloin vuokraamaan (ja myöhemmin ylläpitämään) Ellaa, ja siinä samalla aina välillä hoidin myös Rollaa lähinnä harjailemalla. Rolla oli jo silloin luonteeltaan aika samanlainen riiviö kuin nykyäänkin, ellei vähän pahempi.

Ellen väärin muista, taisi olla 2012 kevät, kun Rolla lähti ylläpitoon pois Ilolasta. 

2013 kesällä Rolla palasi takaisin, en ole ihan varma miksi, mutta ymmärsin jotain, että ei ollut käyttäytynyt ihan asiallisesti, eikä soveltunut lapsille.

5.10.2014 aloinkin itse liikuttamaan Rollaa pari kertaa viikossa.

Ja nytten, viime viikolla Rolla sai puoliylläpitäjän, mutta minä jatkan toki vielä Rollan kanssa, vaikkaikin puoliylläpitäjä on "ylempänä"kuin minä, koska hänhän maksaa ponista, kun itse saan ilmaiseksi liikutella sitä. Enkä missään nimessä halua "astua puolylläpitäjän varpaille"vaan autan mielläni aina tarvittaessa, ja liikuttelen Rollaa silloin kun hän ei pysty. Muistan meinaan itse, kuinka ärsyttävää oli, kun itse vuokrasin Ellaa, maksoin siitä, tulin bussilla tallille, vain kuulemaan, että ponin on jo liikuttanut joku, ketä ei maksa mitään siitä. Ei sillä, että ponin hoitoon kuuluisi pelkästään liikutus. Mutta Ella varsinkin oli sellainen, että kun se oli käynyt lenkillä, niin se ei sitten enään antanut tarhastakaan kiinni, ja siten ei ollutkaan oikein mitään tekemistä tallilla. Ja kun tulen kumminkin 25km päästä, niin kyllä se vähän turhalta tuntui mennä vaan katselemaan ponia.

Seuraavassa ja luultavasti viimeisessä "Historiaa:" sarjan postauksessa kerron omasta heppahistoriastani.