Varustepostaus:Omat

Talvi-ratsastushanskat jotka sain joskus siskoltani, käytän näitä myös ajaessa, tai sitten ihan vain jotain rukkasia.

Ratsastushanskat, käytän näitä oikeastaan vasta loppusyksyisin tai juoksuttaessa, koska en tykkää ajaa tai ratsastaa hanskat kädessä.

Toiset ratsastushanskat, näitä käytän harvemmin, ja nämä onkin mulla kotona kaapissa, mutta esim. Vermon näyttelyissä käytin näitä.

Piiska, joka oli myös Vermossa mukana, ja ratsastaessa tämä on itsella mukana, Laura ei osaa pitää piiskaa samalla kun ratsastaa.

Koti ajopiiska, vähän lyhyt sellainen, vain 100cm pitkä joutuu vähän kurottelemaan, onneksi Zoko ei lenkillä paljoa piiskaa tarvitse, mutta silti on varalta aina mukana.

Hopean värinen piiska, jota käytän raveissa oikeastaan vain.

Ajolasit, aurinkolasit ja läpinäkyvät.

Keltalasiset ajolasit, näitä en ole käyttänyt vielä kertaakaan, sitten kun alkaa pimenemään vähän niin tulee käyttöön.

Finn-tackin kypärä ja Wahlstenilta ostettu kypärähuppu, käytän niin kotona ajaessa ja ratsastaessa, kuin raveissakin.

Harjussa tilattiin luokan kanssa tälläiset takit, mutta nämä tulivat vasta kun olin jo lopettanut, niin otin omani ilman brodeerausta.

Siskolta saatu Horzen talvitakki.

2011 vuonna Wahlstenilta tilaamani kilvan ajotakki, silloin ei ollut raveissa vielä turvaliivipakkoa, joten turvaliivin kanssa vähän tiukka. 

Harjussa ollessani ostin tämän raviturvaliivin luokkalaiseltani. Tämä on itselleni vähän pitkä ja tuo alaosa kurkkii ajotakin alta hieman.

Kilvan ajo housut Wahlstenilta tänä vuonna tilatut.

Ratsastuskengät, joita käytän välillä ratsastaessa, ja aina starteissa.

Kasa ratsastussukkia.

Siskolta saadut Horzen ratsastushousut, joita en käytä melkein ikinä, koska ne ovat vähän liian isot.

Mountainhorsen ratsastushousut, aivan ihanat!

Kahdet minichapsit joita käytän välillä ratsastaessa.

Siinä oli kaikki omat tavarani mitä tallilla käytän, ainakin kaikki mitä keksin. Loppuun vielä Vermon poninäyttelyistä ostamani jutut.

Blingi otsapanta Zokon ravisuitsiin. Entinen oli liian lyhyt, eli tuli tarpeeseen.

Ohjaslenkit kilpaohjiin, vielä pitäisi saada ohjasperät näihin niin olisi kahdet "kokonaiset" ohjat.

Painoputsit, maksoi vain 1e ja ei niistä haittaakaan ole. Olen nyt käyttänyt näitä Zokolla parilla lenkillä takasissa, ja on mennyt hyvin, ja se on levittänyt takajaloilla enemmän kuin normaalisti nöiden kanssa.

p.s Tämä postaus on ajoitettu tulemaan maanantaina ja laitan toisenkin postauksen tulemaan tällä viikolla vielä. Nyt vain on vähän sillä tavalla, että vain viikonloppuisin tahtoo riittää aika tähän.

TUBECON 2014

Heippa, tällä kertaa vähän erilainen postaus, eli tämä ei siis sisällä mitään hevosiin liittyvää. Tämähän on Zokon ja minun yhteinen blogi, eli välillä saattaa tulla myös näitä tälläisiä "lifestyle blogi tyylisiä" postauksia. 

Eli siis perjantaina puhuin Sandran kanssa puhelimessa ja hän oli menossa lauantaina Tubeconiin poikaystävänsä ja hänen veljensä kanssa. Itsekkin olisin halunnut sinne ja mainitsin siitä, ja niimpä sitten päätin lähteä mukaan kun Sandra lupasi maksaa mulle lipun. Ja hyvä, että menin, sillä siellä oli ihan mahtavaa!

Olin kuin nolo pikkufanityttö, kun kuljettiin pitkin hartwalia, ja nähtiin kuuluisia tubaajia. Tuolla ei tänä vuonna ollut paljon niitä tubaajia meet & greetissä ketä seuraan, mutta silti oli vain jotain mahtavuutta koko päivä. Ja esitykset oli ihan mahtavia myös, Mentaalisavukkeen livepaasaus oli ihana, sillä vaan täris kädet, enkä ihmettele kun oli niin paljon porukkaa.

Jonotettiin myös saamaan Robinin nimmaria, mutta ei ehditty saada :D

Phoolivlog <3

Amppurulaa

Mikko Toivonen <3

Justimusfilms

Mentaalisavuke<3

Krouppi

TCT

Vermon Kansallinen Poninäyttely 9.8.2014

Viime viikonlopun lauantai vietettiin Vermon kansallisissa poninäyttelyssä. Aamusta suunnattiin Heidin kanssa tallille, kun hän oli töissä siellä. Laitoin Zokon kamat valmiiksi ja osan vein jo autoonkin. Autettiin Heidin kanssa tallin pitäjää viemään hevoset ulos, kun Heidi oli jo työpaikkansa hepat vienyt, ja minäkin olin valmis. Laitoin Zokon valjaat ja harjat käytävälle valmiiksi, ja sitten mentiin aamukahville tallin pitäjän kanssa. Sen jälkeen lähdin ajamaan Zokolla 7km lenkin, että se ei olisi niin energinen Vermossa. Lenkin jälkeen pesin Zokon ihan saippualla, ja sitten käärin pintelit jalkoihin matkaa varten, ja laitoin pumpulit korviin. Sillä aikaa Heidi vei loput tavarat autoon. Zoko meni todella helposti koppiin, olin positiivisesti yllättynyt ja todella iloinen tästä. Se myös matkusti tosi kiltisti. Koukattiin meidän kodin kautta, käytiin hakemassa äiti mukaan.

Perillä otettiin Zokolta pintelit kopissa pois, ja puunasin sen vielä siellä. Sitten laitettiin suitset päähän, ja tultiin ulos kopista. Zoko ei ollut moksiskaan, pari kertaa huuteli vain. Käveltiin eka varikolla vähän aikaa ja sitten mentiin radalle, jossa juostiin pari kertaa. Zoko tuntui aika hyvältä ja odotukset nousi. Äiti ja Heidi rupesi miettimään saako pumpuleita pitää kehässä, ja käskivät sitten ottaa ne varmuuden vuoksi pois. Itse olisin halunnut pitää mielummin pumpulit korvissa ja ottanut pois vaan jos joku sanoo jotain.

Kehään päästyämme katselin muita ja omasta mielestäni Zoko oli näistä kaikista aikuisimman näköinen ja muutenkin yksi parhaimman näköisistä.Zoko oli ihan rauhallinen ja seisoi odottaessakin ihan ookoosti vielä, olimme luokan viimeisiä, joten jouduimme jonkin verran seisomaan, vaikka meitä oilikin luokassa vain viisi. Kun tuli meidän vuoro, niin Zoko ei olisi enään halunnut seistä paikoillaan tuomarin edessä, vaan protestoi siinä vähän. Sitten lähdimme kävelemään, ja Zoko meni aika laiskasti vaikka koitin hoputtaa sitä. Sitten piti ravata, ja siinä vaiheessa Zoko oli saanut ihan tarpeekseen ja yritti laukata vaan tai sitten koitti jyrätä mua tms. Kun tuomari alkoi laittaa meitä järjestykseen jäätiin ihan viimeiseksi. Odotin kokoajan, että kohta me päästään edemmäs, mutta ei sinne me jäätiin.

Oltiin siis luokan 5. III-palkinnolla. Jos minulta kysytään niin luokan tulojärjestys oli ihan päinvastainen :D Zoko ja toiseksiviimeiseksi tullut poni olivat minun mielestäni kauneimmat.

Vaikka ei nyt menestystä tullut niin tämä oli ihan kiva kokemus, itse esitin ensimmäistä kertaa ponia näyttelyissä, ja Zoko sai nähdä ravirataa ja paljon muita poneja.

Kun päästiin pois kehästä, Zoko alkoi keulia, ja pelleilemään kauheasti. Se ei olisi halunnut palata varikolle, vaan yritti palata takaisin radalle. Kun saatiin Zoko vihdoin kopille, se meni suoraan sinne ja rauhottui heti. Käytiin vielä kiertelemässä, ja mukaan tarttui Vermon ravinuorten kirppikseltä painoputsit ja ohjaslenkit, ja joltain kojulta sininen blingi otsapanta.

Arvostelu minun huonolla suomennoksella ja ilman. Jätin suomennoksesta jotkut kohdat pois kun en osannut suomentaa.

"Feminiininen, heikko harmonia. Kaunis pää, lyhyt kaula, jyrkkä lapa, lihasköyhä ylälinja. Pitkät sääret, kulmikkaat kintereet, tyydyttävä. Lyhyt käynti. Maahan kiinnittynyt ravi"

"Feminin med ngt svag harmoni. Vackert huvud, kort hals, brant bog, stram länd, rastypiskt kors, svagmusklad överlinje. Ngt långa skenor, vinklad has. Nöjaktigt korrekt. Oengagerad ngt kort skritt. Markbunden trav med svag påskjut"

Orimattila 8.8

Perjantaina lähdin melkeinpä suoraan koulusta Sannaisiin laittamaan Heidin kanssa ponit ja tavarat kuntoon ennen lähtöä Orimattilaan. Oltiin vähän aikataulusta jäljessä, ja oltiin Orimattilassakin aika minuutilleen siihen aikaan kun on pakko olla siellä. 

Lämmitin Leijaa kaksi kierrosta radalla, ja se oli ihan hirveä lämmityksessä. Painoi kädelle tosi paljon, ja laukkaili vaan. Se tuntui ihan kummalliselta ajaa, ei se yleensä ihan tuollainen ole, vaikka onkin aika laukkaherkkä. Lämpän perusteella tiesin jo miten itse startti tulee menemään. Käveltiin ja hölkkäiltiin vähän varikolla vielä ennen meidän lähtöä. Siellä se sitten jopa pukitti kärryjen edessä, mitä se ei ennen ole ikinä tehnyt.

Volttaus meni myös huonosti, Leija vaan kulki pää ihan vinossa, eikä suostunut menemään täyttä "ympyrää" aluksi, ja meinasi pysähtyäkkin pari kertaa. Kun päästiin matkaan, Leija jäi odottelemaan kavereita ja meinasi taas pysähtyä. Käskin sitä eteenpäin ja sitten se lähti vähän matkaa ihan ravillakin, mutta sitten tuli laukkaa. Sain sen helposti alas, mutta se otti vain pari askelta ravia, ja taas laukkaa kun joku takamatkalta tuli ohi. Laskeskelin, että kun oltiin menty 500m, niin Leija oli ottanut jo 7 laukkaa. Sitten ajelin vain Mannin mukana loppumatkan ja huutelin Heidille matkalla, että meijät on kyllä hylätty jo. Kuulutus siitä hylkäyksestä tuli kumminkin vasta etusuoralla.

Seuraavaan starttiin kyllä palaa sekki, korvahuput ja kiintomartingaali. Mietittiin Heidin kanssa, että vaihdettaisiin poneja, eli minä menisin Mannilla ja Heidi Leijalla. Seuraava startti on siis Porvoon paikallisraveissa, ja siellä on parempi sarjakin, 2.42 taisi olla, ja matkaa vain 1600m. Porvoon startti on kyllä luultavasti näiden ponien viimeinen. Jos ponit pääsisivät kunnon ravitreeniin, niin ne voisivat pärjätä paremmin, mutta ei tuo ratsutreenaus oikein riitä.

Kuvat raveista © Sandra Rosenström

Pojat hiitillä

Käytiin keskiviikkona Leijan ja Mannin kanssa hiitillä, kun seuraava startti alkaa lähestyä. Se on siis Orimattilan paikallisraveissa 8.8. Lähdettiin todellakin ajatuksen kanssa tänne hiitille, sillä unohdin ottaa kaikki tavarat, mitä olen lainannut näille poneille aiemminkin. Tässä on ollut niin paljon muuta ajateltavaa, niin siksi unohdinkin korvahuput, kiintomartingaalin, sekin ja potkuremmin.

Katoksilla Leija vähän pelleili ja hyppi pystyyn, kuten tavallista, ja Manni vain nukkui melkeinpä Heidin valjastaessa sitä. 

Ajoimme 9km, aluksi käveltiin 250m radalla ja sitten hölkkäilimme 2km, jonka jälkeen laitettiin Mannille sekki kiinni. Sen jälkeen hölkättiin taas n. 250m, jonka jälkeen käveltiin vähän matkaa, ja sen jälkeen koitimme ottaa pientä reippaampaa spurttia, mutta molemmat ponit lähtivät kunnon kiitolaukkaan. Saatiin molemmilta kumminkin laukka aika nopeasti alas, ja jatkettiin reippaalla ravilla n. 500m.

Sen jälkeen harjoittelimme vähän voltista lähtöä. Leija meni vähän turhan kovaa voltissa, mutta lähtipähän voltista myös sopivan reippaasti. Ajettiin siinä 2100m niin kovaa kun pojat pääsi, ja maksimi nopeus oli kummallakin se 2.30. Mannin vauhti oli vähän epätasaista, ja Leija oli koko matkan edellä, ja meni tasasempaa vauhtia.

Hiitti meni ihan hyvin, ja päätin, että mennään ilman sekkiä Orimattilassa myös, ja lämpässä testaan mennä ilman huppuja, jos Leija ei käy ihan kuumana siellä paikanpäällä. Jos lämppä menee hyvin ilman huppuja, niin mennään sitten starttikin ilman.

Sandran isä kävi keskiviikkona vuolemassa Zokon kavioita, kuten edellisessä postauksessa jo kerroin. Vasen etukavio jäi aavistuksen verran pidemmäksi kuin oikea, ja torstaina Zoko vähän arkoi kavioitaan ja ravissa jopa ontui hieman. Zoko sai pitää nyt vapaata lauantaihin saakka, vaikka perjantaina ei enää arkonut paljoa yhtään. Lauantaina Sandran isä tuli lyömään kenkiä jalkaan, ja siksi juoksutin sen ennen sitä, että olisi rauhallisempi. Sandran isä ei kumminkaan saanut vielä lauantainakaan kenkiä Zokolle, kun naulat olivat niin ohuita, ja Zokon kaviot kovia, joten naulat vain menivät mutkalle, kun niitä koitti lyödä. Maanantaina uusi yritys paksummilla nauloilla. Ainakin Zoko saa hyvää harjoitusta kengittämisestä ja paikallaan seisomisesta.

Myös suunnitelmat hiitille menosta kaatuivat, kun en viitsi mennä jos poni vähänkin arkoo. Onneksi meillä ei ole kuitenkaan mikään kiire.

Ensi viikko tulee olemaan aika jännittävä; maanantaina Zokolla taas kengitys, keskiviikkona aloitan uudessa koulussa, alan siis opiskelemaan Parturi-kampaajaksi, perjantaina mennään poikien kanssa Orimattilaan ja lauantaina Zokon kanssa mennään Vermon poninäyttelyyn.

Loppuun vielä Orimattilan listat. Kovassa porukassa taas mennään, ja hänniltä meidät varmaan tuloksista jälleen löytää.

Hiittikuvat © Sandra Rosenström