Hiitin jälkeen vielä perjantaina Zoko sai liikkua. Heidi juoksutti ponin, ja kävi vielä selässäkin kun annoin hänelle luvan vihdoin. Heidi liikutti sen siksi, että Zokolla oli kengitys. Se oli sovittu kahdeksi, ja minun piti myös päästä koulusta kahdelta. Busseja ei kuitenkaan olisi mennyt kuin vasta puolen tunnin päästä. Onneksi pääsimme kuitenkin vartin etuajassa, ja niinpä juoksin bussipysäkille, ja ehdin juuri 13.45 bussiin, ja niinpä pääsin itse katsomaan kengitystä. Olin tosi ilonen kengityksen jälkeen, sillä se sujui paremmin kuin ikinä ennen! On tuottanu tulosta jokapäivänen kenkien naputtelu kaviokoukulla/vasaralla.
Keskiviikkona Zokolle tuli eläinlääkäri, joka raspasi pikkuisen hampaat. Samalla Zokolta irtosi yksi hammas. Poni oli rauhoitusaineen takia kuulemma ihan humalassa, ja roikkui naruissa vielä pahemmin kuin normaalisti. Raspausta en päässyt itse katsomaan, koska koulu, mutta Heidi oli paikalla.
Perjantaina aloitettiin kevyesti loman jälkeen. Hassuteltiin kentällä seuranamme Tuutikki ja Heidi. Aluksi Heidi juoksutti Tuutikkia toisessa päässä, ja minä ja Zoko harjoteltiin vähän pysähtymistä ja peruuttamista yms. taluttajan kanssa. Sitten saatiin idea, että jos vähän irtojuoksutettaisiin yhdessä Tuutikkia ja Zokoa. Aluksi se sujui ihan hyvin, ja Zoko näytti niin makeeta ravia että! Mutta sitten Zoko päätti tunkea väkisin Toon ja aidan väliin, mitä Tuutikki ihmetteli ja pukitti vähän. Zoko pelästyi sitä, ja hyppäsi aidasta läpi. Kentän vieressä on aitaus, ja hetken Zoko siellä pällisteli, mutta Sitten Tuutikki tajusi, että aita on maassa, ja lähti talliin päin. Zoko pinkoi perässä, ja menikin sitten suoraan talliin, ja Tuutikki päätyi sitten yhteen tarhoista. Käytiin vielä kentällä kävelemässä ja rauhoittumassa vähän, ja sitten vietiin hepat talliin, ja sen jälkeen ei muuta kuin aidan korjaus puuhiin (y). Onneksi ei käynyt taas mitään pahempaa.
Sunnuntaina päätin lähteä Zokolla maastoon, ja Heidi tuli kuvaamaan. Ajattelin mennä ihan rauhallisesti, mutta Zoko olikin eri mieltä. Meno matka sujui hyvinkin rauhallisesti, mutta kun lähestyttiin kääntymis paikkaa niin kaikki äänet oli ponin mielestä tosi pelottavia. Kun nenä oli kotia kohti, niin tuli hirveä kiire. Pysäytin ponin sitten kerran, kun se lähti omin lupinensa raviin, ja sitten peruutettiin vähän. Sen jälkeen käveltiin vähän matkaa, ja annoin sen sitten ravata, ja kun se tuntui ihan ookoolta, niin sitten ajattelin laukata vähän. No siitä se vauhti sitten lähtikin vain kiihtymään ja pian mentiinkin ihan täyttä vauhtia, vaikka kuinka roikuin ohjissa. Lopulta sain Zokon hidastamaan sen verran, että sain sen käännettyä takaisin päin.
Mentiin siinä sitten muutamaan kertaan edes takas, kotiin vähän vauhdikkaammin kuin tarkoitus, kunnes sitten päästiin suht rauhallisesti, ja sitten annoin ponin kävellä loppumatkan kotiin. Ihan ymmärrettävää, että ponilla on vähän energiaa loman jälkeen, ja tuota lukuun ottamatta käyttäytyi kumminkin tosi hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti